Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘vanhemmuus’

Riittämättömyyttä ihan kaikesta ja koko ajan.
Lapselle ei riitä miljoonasosa vanhempien mielenkiinnosta
vaan siitä tulee rähinä.
Keskity siihen mitä teet.
Laske rimaa.
Ole läsnä.
Anna syliä ja haleja.
Vain aikaa ja rakkautta ei voi korvata muulla.





YK:n Lapsen oikeuksien päivänä 2013 keräsin ajatuksia MLL:n sivulta omiin tämän aamun fiiliksiin liittyen. Viimeksi osuin kirjoittamaan juuri lapsen oikeuksien päivänä neljä vuotta sitten Lapsen runon.

Read Full Post »

kolmeysin jalkojeni tunkeminen lapsen saappaisiin
onnistuu joskus huonommin kuin toiste
enkä jaksa ymmärtää, en kuunnella,
en olla aikuinen, joka ottaa vastuun

ja sitten kuitenkin joskus
seuraan hänen askeleitaan myötäeläen
muistaen ne kipeät solmut, joita voi kohdata
sillä – useimmiten sentään huolettomalla – tiellä

joskus osaan
ja siksi jaksan seuraavaankin päivään




Runotorstain 244. haaste kehottaa tällä kertaa katsomaan oman blogin hakusanoja. Virtaavissa ajatuksissa on kaikista useimmin käyty lukemassa ”lapsen runo”, joka on myös usein löydetty juuri noilla hakusanoilla. Samaan runoon lienee päädytty myös hauilla ”runo lapselle” tai ”runo lapsesta” tai näiden variaatioilla.

Haasteessa piti valita inspiroivin haku runon pohjaksi – ajatus lapsen runosta kosketti minua tänään(kin). Pyydettiin myös mahdollisuuksien mukaan sisällyttämään hakutermi runoon tai muuten kertomaan siitä. Minä valitsin nyt jälkimmäisen tavan.

Hakusanojen ehdoton ykkönen on ”haiku”. Muutenkin useat hakusanoista sisältävät termin haiku, tanka tai runo eli kaipa tämä tosiaan runoblogi on. Kakkossijalle yksittäisistä hauista pääsee jokakeväinen kestosuosikki ”lintukirpun purema”, johon ei taida täältä kuitenkaan löytyä mitään aukotonta apukeinoa.

 

Read Full Post »

hengissä

kahden päiväkotiaamun jälkeen
olemme vielä hengissä
äiti ja tytär
vaikka joulupukin tuomia ruusutarroja
ei oikeastaan ole voinutkaan liimata kalenteriin

häntä on nimittäin kiukuttanut
vähän tai pikkuista enemmän
sillä hetkellä kun olisi pitänyt
päästää äiti töihin

viime viikolla sattui sähkökatkon pimeydessä
ihan väärä hiuspanta päähän
ja tänään oli sukissa vikaa

raasu
ei edes viisijapuolivuotias pieni
kehtaa tunnustaa
että olisi ihan mielellään
viettänyt päivänsä äidin kanssa
vaikka kouluun asti

tai ainakin eskariin

tai kukaties vaikka pidempään

Read Full Post »

mitään rauhaa

turha luulla että
äideillä mitään rauhaa koskaan olisi
ainainen huoli seurana
vaikka yrittäisi kuinka olla urhea
ja kiittämättömyys äidinkin palkka





Runotorstain 221. haaste rauha

Read Full Post »

minä odotin
tulisit jo maailmaan

en odottanut
niin pian näkeväni
siipiesi kantavan



Juhannustytölleni ja Runotorstaille haastesanasta odotus

Read Full Post »

Minä opetan ja sinä kuuntelet.
Sinä kuuntelet ja sinun pitää oppia.
Asiat opitaan niin kuin on määritelty
valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa.
Ja kunnan ja koulun suunnitelmassa.
Ja niin kuin minä määrittelen.

Kirjoita ripeämmin.
Sinun pitää selviytyä tehtävistä nopeasti.
Älä kysele.
Ei saa häiritä tunnilla.
Ei tuo ole tärkeää
vaan tämä, mitä opetan juuri nyt.

* * * * *
Lapsellanne on pahoja keskittymisvaikeuksia.
Olen huolestunut hänen poissaolokohtauksistaan.
Ei ole vaikuttanut hänen oppimiseensa vielä
mutta yksi asia hänellä jäi eräällä tunnilla ymmärtämättä.
En tiedä, miten selviämme ensi vuodesta.

* * * * *
Ja minä itken jo kuukausia sitten kadonneita tähtiä.




Runotorstain haaste ”Asetelma”

Read Full Post »

lapsen runo

Onhan minullakin
     oikeus leikkiä
Onhan minullakin
     oikeus nauraa
Onhan minullakin
     oikeus käpertyä kainaloosi,
         kun itkettää
         tai kun pelottaa
Onhan minullakin
     oikeus riidellä ja räiskyä,
         kun harmittaa
Onhan minullakin
     oikeus antaa sinun päättää
Onhan minullakin
     oikeus olla lapsi





Runotorstain ja Lapsen oikeuksien päivän innoittamana. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus tänä vuonna 20 vuotta!

Read Full Post »

Lasten suusta

Esikoinen: ”Meillä on sitten lettukakkua huomenna.”
Mies: ”Eikä ole. Mä en tykkää siitä.”
jl: ”Kuule, sun lapset tykkää lettukakusta, joten ne saa syödä sitä isänpäivän kunniaksi.”
Mies: ”Kenenkäs kunniaksi sitä isänpäivää oikein vietetään?”
Esikoinen: ”Joo, isänpäivä, mutta ilman meitä sä et olisi isä.”

Joten meillä on huomenna lettukakkua. Lapset tekevät sen. Lettukakku syntyy näin: paistetaan lettuja ja laitetaan ne lautaselle. Joka letun väliin lätkäistään vähän kermavaahtoa tai hilloa tai molempia. Kun kasa on niin korkea, että se näyttää kakulta, voidaan lopettaa lettujen paistaminen (tai jos taikina loppuu). Leikataan kakkumainen viipale kunkin kakunsyöjän lautaselle. Nautitaan.

(Myöhemmin Mies totesi ymmärtävänsä, miksi valitin eräänä päivänä, että jälkikasvumme osaa argumentoida liian hyvin.)

Read Full Post »

Uusilla koululaisilla jännityskuplia mahassaan.
Minä yritän totutella puhjenneeseen kuplaani –
lapseni eivät ikuisesti pysy pieninä,
perheeseen ei voi tulla loputtomasti lisää pikkuisia,
minä olen muutakin kuin äiti.
Oma elämä, mitä se on?

Menneet kuplat haurastuvat.
Uusia haaveita ja suunnitelmia kuplii
mutta väsyneemmin kuin nuorempana.
Osata elää tässä hetkessä,
ehkä saavutan sen.
Ei alati yhdessä,
ei ainoastaan erillään.
Oma elämä.

Read Full Post »

Tänään sitten oli viimein kotiäiti-palkkapäiväni. Kuopus täytti kolme ja minun täytyisi oikeasti miettiä, miten tästä eteenpäin osallistun perheen elättämiseen. Ei sillä, olen kyllä miettinytkin, pohtinut pitkän tähtäimen suunnitelmiakin. Ja tässä kuussa myös tehnyt ja laskuttanut yhden käännöksen.

Mutta päivähoitopaikkaa ei ole haettu, vain kerhopaikka kahdesti viikossa kolme tuntia. En millään raaskisi luovuttaa viimeistä lasta hoitoon. Töihin en halaja, kotoa käsin voisin hommia tehdä, mutta toisaalta opiskelutkin pitäisi saada edistymään jotenkin, että joskus saisin edes kandin paperit käteeni ja mielellään sitten edelleen myös ne  maisterin paperit. Tosin eihän papereilla työtä tehdä eikä niillä myöskään laskuja makseta.

Ehkä tässä jotain kehitellään. Sitä ennen sulattelen päivän herkkuja ja ajatusta, että pieninkin lapseni on jo melko iso, ainakin omasta mielestään ja myös pituusmitan mukaan. Ihan ei vielä päästy metrijuhliin asti.

Kolmevuotiskakku

Kakku on Esikoisen luomus. Idyllisesti maalaiselämään sopien Hello Kittyn nyt jo syödyssä mekossa oli koristeena Kakkosen poimimia metsämansikoita  ja kuvassa näkyvässä rusetissa villivadelmia. Välissä rahkakerma ja viime kesän pakastettuja puutarhamansikoita. Ja ei, tämä ei ole muuttumassa ruokablogiksi.

Read Full Post »

Older Posts »