Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘luopuminen’

hengissä

kahden päiväkotiaamun jälkeen
olemme vielä hengissä
äiti ja tytär
vaikka joulupukin tuomia ruusutarroja
ei oikeastaan ole voinutkaan liimata kalenteriin

häntä on nimittäin kiukuttanut
vähän tai pikkuista enemmän
sillä hetkellä kun olisi pitänyt
päästää äiti töihin

viime viikolla sattui sähkökatkon pimeydessä
ihan väärä hiuspanta päähän
ja tänään oli sukissa vikaa

raasu
ei edes viisijapuolivuotias pieni
kehtaa tunnustaa
että olisi ihan mielellään
viettänyt päivänsä äidin kanssa
vaikka kouluun asti

tai ainakin eskariin

tai kukaties vaikka pidempään

Read Full Post »

minä odotin
tulisit jo maailmaan

en odottanut
niin pian näkeväni
siipiesi kantavan



Juhannustytölleni ja Runotorstaille haastesanasta odotus

Read Full Post »

hyllyssäni kellastuneena
kuvasi
kun olimme viidentoista

myöhemmät kuvat
eri teillä ottamatta jääneet
kellastuvat
kenenkään näkemättä

tänään olisit neljäkymmentä
ja päivän




Runotorstain haaste ”kellastuvaa”

Read Full Post »

ja hän valitsi

ja hän valitsi
elää rakkaiden kanssa
ei alistua
kärsimyksen uhriksi
elää täysillä loppuun




Runotorstain haaste ”kärsimys”

Read Full Post »

hiljainen päivä

heräsimme hiljaisen päivän aamuun
tietämättä kuinka hiljaiseen

yksi soittaa pianolla omiaan
toinen virittelee vimpaimiaan
kolmas jää kai miettimään
neljäs toistaa kirkkaalla äänellään
”mummi on kuollut”

metsässä kävelyllä
mies katsoo korkeuksiin
”ehkä tuo on äidin pilvi”

itken hiljaa

Read Full Post »

Uusilla koululaisilla jännityskuplia mahassaan.
Minä yritän totutella puhjenneeseen kuplaani –
lapseni eivät ikuisesti pysy pieninä,
perheeseen ei voi tulla loputtomasti lisää pikkuisia,
minä olen muutakin kuin äiti.
Oma elämä, mitä se on?

Menneet kuplat haurastuvat.
Uusia haaveita ja suunnitelmia kuplii
mutta väsyneemmin kuin nuorempana.
Osata elää tässä hetkessä,
ehkä saavutan sen.
Ei alati yhdessä,
ei ainoastaan erillään.
Oma elämä.

Read Full Post »

Virtaavat ajatukset alkoi Imetystarinoilla. Kirjoitin omista kokemuksistani, niin kipeistä kuin herkistäkin muistoista, samoin nykyhetkestä taaperoimettäjänä. Kirjoitin myös kuvitteellisia juttuja, joihin sekoittui ripaus omaa kokemusta tai muilta kuultua.

En ajatellut sitä, milloin imetystaipaleeni loppuisi, olihan taaperoni vasta pieni, reilusti alle kaksivuotias, ja olin lapsi lapselta päätynyt pidempiin imetyksiin ymmärrykseni lisäännyttyä – nyt en nähnyt mitään syytä vieroitukselle öiden rauhoittamisen tai lapsivapaalle matkalle lähtemisen takia.

Niinpä olemme kulkeneet Kuopuksen kanssa näin pitkälle taaperoimetyksen maailmassa. Ennen viime viikkoista kolmen yön soittoreissuani (ei muuten ensimmäinen sen pituinen poissaoloni imeväisen luota) Kuopus mämmätteli suunnilleen aamuin illoin. Reissun jälkeenkin vielä vähän.

Tänä iltana luimme satua ja juttelin Kuopukselle, kuten aiemminkin, että voitaisiin vaihtaa mämmättely iltasadun lukemiseen, joka on aikaisemmin jäänyt vähemmälle, kun on ollut toisenlaiset iltarutiinit. Satuhetken jälkeen väsynyt tyttö kömpi tyytyväisenä sänkyynsä, pyysi muita iltarutiinejaan muttei enää unimämmää. Ja nukahti pian – onnellisen näköisenä, rauhallisena, suloisena isona pienenä tyttönä.

Read Full Post »

Older Posts »