Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘lainatut lapset’

Riittämättömyyttä ihan kaikesta ja koko ajan.
Lapselle ei riitä miljoonasosa vanhempien mielenkiinnosta
vaan siitä tulee rähinä.
Keskity siihen mitä teet.
Laske rimaa.
Ole läsnä.
Anna syliä ja haleja.
Vain aikaa ja rakkautta ei voi korvata muulla.





YK:n Lapsen oikeuksien päivänä 2013 keräsin ajatuksia MLL:n sivulta omiin tämän aamun fiiliksiin liittyen. Viimeksi osuin kirjoittamaan juuri lapsen oikeuksien päivänä neljä vuotta sitten Lapsen runon.

Mainokset

Read Full Post »

minä odotin
tulisit jo maailmaan

en odottanut
niin pian näkeväni
siipiesi kantavan



Juhannustytölleni ja Runotorstaille haastesanasta odotus

Read Full Post »

pieni suuri sydän

taistelua läksyistä
kepposia koulussa
pikkusiskon kiusaamista
tavallista pienen pojan elämää

ja siksi joskus melkein unohdan
miten suuri sydän
hänen sisällään sykkii

muistan
kun hän halaa mummoa
joka muistaa nuoruutensa lisäksi
vain tämän lapsen
joka hymyilee aurinkoa
hänenkin päiväänsä

Read Full Post »

He eivät heränneet painajaisestaan
vaan saattavat lapsensa hautaan

hän ehkä pääsi painajaisestaan
kulki valoon ja kirkkauteen

eivät omistaneet häntä
kuten en minäkään
omiani

eivät
he
ole
minun

maailmalle heidät synnytin
maailmaa rakastamaan
ja elämää

 

Pakinaperjantain, omien viime aikojen pohdintojen ja yhden lauseen perusteella mieleeni jääneen Helinä Siikalan kauniin runon innoittamana kirjoitettua.

 

Lapseni,
maailmalle minä sinut synnytin,
että hymyilisit hymyn heidän ilmeettömille kasvoilleen,
antaisit kukastasi tuoksun ja värin heidän arkeensa,
laulaisit hiljaisuutta heidän kiireeseensä,
nauraisit iloa heidän tyhjyyteensä,
menisit heidän luokseen sateisina päivinä,
Menisit,
katson kun menet
ja sylini ikävöi sinua,
mutta elämälle minä sinut synnytin, elämää rakastamaan
lapseni,
en itselleni.

– Helinä Siikala –

Read Full Post »

Käännöksiä

Olen viime aikoina tehnyt käännöksiä. Suurin osa niistä on kotiäidin sivutyötä eli lasten nukkuessa päivä- tai yöunia olen kääntänyt erittäin muodollisia tekstejä, joissa on tietty formaatti, jota nyt vain on noudatettava, vaikka kielen sujuvuus kärsisi – kuten se usein kärsiikin.

Kielenkääntäjän ammatti oli joskus nuorena haaveeni, joka sitten jäi muiden unelmien jalkoihin. Nyt muodollisten tekstieni kautta olen huomannut, että se voi ajoittain olla myös aika puuduttavaa. Opinnoissa eteen tulleet käännökset ovat olleet paljon mielenkiintoisempia. Usein opettajat tuntuvat valitsevan hauskoja, opettavaisia tai herätteleviä tekstejä käännettäväksi.

Omasta aloitteestani ei kuitenkaan ole tullut tekstejä käännettyä. Paitsi kerran. Vuosi sitten etsin sanoja lohduttamaan sukulaisiani, jotka olivat juuri menettäneet 7-vuotiaan tyttärensä. Ensin törmäsin netissä mielenkiintoiseen suomennokseen ja aloin jäljittää alkuperäistä, mikä oli helpommin sanottu kuin tehty, koska tekijä oli suomennoksen yhteydessä ilmoitettu väärin. Osasin kuitenkin lähteä oikeilla sanoilla etsimään ja löysin sen. Alkuperäisen runon luettuani minun oli ihan pakko tehdä oma suomennos. Halusin saada alkuperäisestä runosta kaikki asiat tarkkaan käännettyä, koska mielestäni mitään ei voinut jättää huomioimatta. Niin syntyi melko sanatarkka käännös runosta mutta ei todellakaan runoa. Ehkäpä joskus toiste yritän runojen kääntämistä ihan oikeiksi runoiksi.

Tänään, pitkän aprikoinnin jälkeen tarjoan muillekin luettavaksi käännökseni. Sen kunniaksi, että tänään sain alkuperäisteoksen postitse divarista Britanniasta. Ja ennen kaikkea vuosi ja päivä sitten kuolleen pikkutytön muistoksi.

Kaikille vanhemmille

(”To All Parents”, kirjoittanut Edgar A. Guest, teoksesta ”All In a Lifetime”, 1938,
suomentanut jl 2007)

”Lainaan lapseni teille hetkeksi”, Hän sanoi,
”teille rakastettavaksi, kun hän elää, ja surtavaksi hänen
       kuoltuaan,
ehkä kuuden tai seitsemän vuoden ajaksi, tai
       kahdenkymmenenkahden tai –kolmen.
Siihen asti, kunnes kutsun hänet takaisin, pidättehän hänestä
       huolta puolestani?
Hän ilahduttaa teitä taidoillaan, ja jos hän viipyisikin luonanne
       vain hetken,
teillä on hänen kaunis muistonsa lohtuna surussanne.”

”En voi luvata hänen jäävän, sillä kaikki palaavat Maan päältä,
mutta siellä alhaalla on tärkeää opittavaa, jonka haluan tämän
       lapsen oppivan.
Minä etsin hyviä opettajia ympäri suuren maailman,
ja kaikista elämän väkijoukoista valitsin teidät.
Siis rakastattehan häntä kaikesta sydämestänne ettekä ajattele
       työnne olleen turhaa
tai vihaa minua, kun kutsun hänet takaisin?”

Kuvittelin kuulleeni heidän sanovan: ”Rakas Herra, näin
       tapahtukoon.”
”Kaikesta siitä ilosta, jonka tämä lapsi tuo, uskallamme ottaa surun
       riskin.
Suojaamme häntä hellyydellä, rakastamme häntä niin kauan kuin
       saamme,
ja tuntemastamme onnesta olemme ikuisesti kiitollisia.
Mutta jos enkelit kutsuvat hänet luotamme paljon aiemmin kuin
       suunnittelimme,
uhmaamme katkeraa surua ja yritämme vain ymmärtää.”

Read Full Post »