Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘puutarha’ Category

kevätproosaa

Välillä ajattelen etten ole ollenkaan kevätihminen.

En minä tiedä miksi luulen niin. Kuitenkin jos katsoisin itseäni kuin kärpänen katosta, näkisin kuinka herään kevääseen. Puutarhakirjat ja harava esille; pää täynnä suunnitelmia ja toivoa; marraskuun pimeys jäänyt kauas taa.

Paitsi tänä vuonna en muistanut selailla puutarhakirjoja, haravointia hoidin vain sen verran kuin oli pakko, ja sitten siirryin pikaisesti lapiointivaiheeseen. Ihana ystäväni lapio. Ja toinenkin lapio, koska ensimmäisen sijaintia en välillä muista. Niin ja ne kaikki istutuslapiot, ja vielä kevyt alumiinilapio vaikka tuoreen multakasan siirtelyyn, ja sitten se yksi kummallinen lyhytvartinen lapio.

Lapion varressa mieli lepää.

Paitsi tietysti silloin, kun mieli kiitää suunnittelemassa kaikkia niitä puutarhapuuhia, joita voisi tehdä nyt jo heti kohta, jos vain ehtisi kaiken.

Read Full Post »

rentoa

tekisin vain puutarhatöitä
aamusta iltaan ja päivästä toiseen
kunnes tulisi talvi
istuisin kissan kanssa penkillä
ja ihailisin kätteni työtä
ja suunnittelisin tulevaa
ja pyyhkisin karvoja pois kasvoiltani
vaikka itsehän olisin antanut kissan sylissäni möyriä
mutta minä möyrisin vain mullassa
ja olisin leppoisa
ja katselisin kasvien hidasta elämää
joka oikeasti onkin kiirettä kukkia
ennen kuolemaa





Runotorstain 248. sanahaaste ”rento”

Read Full Post »

syyskuinen sade
vauhdittaa pisaroitaan
puutarha laulaa





Runotorstain 216. haasteen linkissä M.A. Nummisen Laulan vaikka sataa

Read Full Post »

ehkä jo ensi kesänä ajattelen
olisi pitänyt malttaa
kaivaa kuoppa

vain joka toiselle

vaikka saatanhan iloitakin
vihreästä vehreydestä
ja kukkien loistosta





Runotorstain haaste ”Joka toiselle kuoppaa kaivaa…”

Read Full Post »

pieni ystävä
piikkeineenkin pelokas
huomaa kitkijän
harras tuhina loppuu
vaikka juttu jäi kesken


Piikikäs ystäväni

Read Full Post »

Huomasin Hallattaren blogimerkinnän jälkikirjoituksesta vasta nyt illalla, että tänään on Luonnonkukkien päivä. Aimarii on myös paneutunut päivän viettoon oikein toden teolla. Kyseistä päivää vietetään aina juhannusta edeltävänä sunnuntaina eli ihan hyvä aika kesästä, kaikkea kaunista löytyy jo runsaasti.

Sikäli osuva huomio, että tänään kuvasin luonnon kasveja pihassa ja metsässä ja esittelin niitä puutarhablogissani. Eiväthän nämä varsinaisesti kukkia ole mutta mielestäni ne sopivat Luonnonkukkien päivän teemaan hyvin.

Read Full Post »

Puutarha päivittyy

Puutarha päivittyy ja nyt viimein myös puutarhablogini – edes yhden lastun verran. Ehkä jatkoa seuraa…
Rönsyleimu 26.5.2009

Read Full Post »

Viherturaajat

Paikallisessa sanomalehdessä oli tänään haastattelujuttu kirjailija, viherturaaja Mari Möröstä. Olen aina mielelläni lukenut Mörön pakinoita ja kolumneja. Emäntälehdessä (nykyisin Martat-lehti) niitä on ollut jo kauan ja lähivuosina olen löytänyt niitä myös äidiltäni lainaamistani Kotipuutarha-lehdistä. Jälkimmäisessä ilmestyneet ovat luonnollisesti puutarha-aiheisia.

Viherturaaja-termi on minusta kuulostanut mukavalta ja leppoisalta puutarhassa puuhailijalta. Nyt sain sille lisää selitystä. Kuulemma Mikkelin suunnalla turaaja ylipäänsä tarkoittaa ”aavistuksen toistaitoista puuhastelijaa”. Mörön mukaan ”viherturaaja hoitaa puutarhaansa erittäin intohimoisesti, mutta vähän vasemmalla kädellä. Hänellä on enemmän palavaa innostusta kuin taitoa.” Möröä olen pitänyt ihastuttavien pakinoidensa perusteella puutarhanhoidon puoliammattilaisena, mutta hei, tämä viherturaajahan kuulostaa aivan minulta!

Osittain puutarhanhoitoni on varmaankin aivan perinteistä puurtamista ja tavallisten kasvien vaalimista. Aivan varmasti kuitenkin minulla on myös viherturaajan perusominaisuuksia: enemmän intoa kuin taitoa, kottikärryittäin suunnitelmia, lapioittain suunnitelmien toteutusyritelmiä ja vain muutaman kuokaniskullisen verran viitseliäisyyttä hoitaa yritelmiä kohti kukoistusta.

Toisaalta, viitseliäisyyden puute johtaa siihen, että lähinnä helppohoitoisimmat kasvit menestyvät puutarhassani, ja jos haluan kasvattaa jotakin vaativampaa niin saan yleensä istuttaa sen uudelleen seuraavana vuonna. Ainakin loputon puutarhatöiden teko tarkoittaa arkiliikuntaa vuodesta toiseen, käännän, kitken, siirrän, istutan. Toistan itseäni, tai siis tätä kiinalaista sananlaskua: ”Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito. Eikä sekään ole niin kovin tärkeää.” Mieluusti tunnustaudun viherturaajaksi.

Read Full Post »

Kylvöjä

Kuopus teki tänään ensimmäiset kevätkylvönsä – hän sai laittaa ruusupapuja maahan. Kolmonen kylvi myös, herneitä, mutta ei ihan jaksanut kaikkia, kun niitä oli niin paljon, ja hyttysetkin huomasivat hänet illan tyvenessä. Äiti jatkoi loput ja muutaman muunkin siemenen, kuten parina edellisenäkin päivänä.

Vaikka ei ole suurta kasvimaata niin yllättävän paljon siihenkin saa työtä ja vaivaa uhrattua. Maa on kovin kivistä, jyrsin ei pureudu siihen kunnolla ja talikollakin saa tehdä tosissaan töitä, että saa ne suuret kivet tulemaan pinnalle maan kääntämistä haittaamasta. Lavoissa tuntuu ja takareisissä ja varmaan jossain muuallakin mutta kun ei jaksa tunnustella, mitkä kaikki paikat ovat kipeänä.

Nyt jännityksellä taas odotamme, mitä maan sisältä pilkistää ja milloin.

Read Full Post »

Sadetta odotellessa

Kuiva maa huutaa sadetta. Janoiset kasvit ottavat kiitollisena vastaan pisarat kastelukannustani, tai joskus harvemmin kunnon suihkun sadettimesta. Nuori puutarha ei selviä pitkään ilman vettä, sillä kukapa tuosta noin vain juurtuisi uuteen paikkaan ilman pientä sopeutumisvalmennusta.

Odotan sadepäivää jo hartaasti. Sataisipa kunnolla, tasaisesti koko päivän. Sataisi niin, etten voisi tehdä puutarhatöitä. Sataisi sen verran, etten tuntisi huonoa omaatuntoa, jos en voisi tehdä puutarhatöitä muilta menoiltani, kaikenmaailman kokouksilta ja kissanristiäisiltä.

Jos tämä pouta aina vain jatkuu, en malta pysyä poissa puutarhasta lainkaan ja talo alkaa muistuttaa yhä enemmän kaatopaikkaa. Tosin sitten ehkä voimme koko perhe muuttaa puutarhaan, kun siellä on siistimpää.

Read Full Post »

Older Posts »