kahden päiväkotiaamun jälkeen
olemme vielä hengissä
äiti ja tytär
vaikka joulupukin tuomia ruusutarroja
ei oikeastaan ole voinutkaan liimata kalenteriin
häntä on nimittäin kiukuttanut
vähän tai pikkuista enemmän
sillä hetkellä kun olisi pitänyt
päästää äiti töihin
viime viikolla sattui sähkökatkon pimeydessä
ihan väärä hiuspanta päähän
ja tänään oli sukissa vikaa
raasu
ei edes viisijapuolivuotias pieni
kehtaa tunnustaa
että olisi ihan mielellään
viettänyt päivänsä äidin kanssa
vaikka kouluun asti
tai ainakin eskariin
tai kukaties vaikka pidempään
Voi ressuja,
äitiä ja tytärtä.
Onneksi tulee kesiä.
Koti on rakkain paikka ja se vähän kiukuttaa, kun pois pitää lähteä. Luulisin, että viimeistään päiväkodissa kiukku on tipotiessään ja sielläkin on ihan kivaa.
Aina vaan ei mene ihan niin kuin toivoo ja haluaa, olipa viisi- tai viisikymmentä vuotias. Elämä on.
Mutta: lapsesi uskaltaa kiukutella sinulle. se on hyvä, luottamus on olemassa eikä äiti hylkää. Jaksamista silti!
Vaikka kasvamisesta voi tulla kasvukipuja, silti on hyvä kasvaa. Ja usein vanhempia koskee enempi, luulee peikko.